Tästä luukusta aukeaa, jo pienoiseksi perinteeksi muodostunut piparkakkutalon teko ilta, tai oikeammin koko päivähän siihen menee
Vuosi sitten kun pidettiin samanmoiset kekkerit silloin Artturi uinui vielä Hennan massussa ja nyt, istua jökötti tuolillaan ja maisteli piparitaikinaa omin pikku kätösin kuin orava
Niin ne sadut muuttuu, heh
Aina on muka niin kiire, ettei kahvia kerkee istualtaan hörppiä. Onneksi lapsukaiset on keksitty. Ne kun pölähtää ovesta sisään niin jo unohtuu kiireet
Jos kuvien laatu ihmetyttää, niin siihen on oiva selitys .) Nimittäin mulla on lainassa Maijun pikku olympus kamera ja vähän on asetukset vielä hakusessa. Toivotaan, että harjoitus tekee mestarin :))
Tunnelma tiivistyy pikkuvalojen myötä. Sain kun sainkin aamulla aseteltua tähdet makkarin ikkunoihin ja nyt illalla niistä tulee ihanan tunnelmallinen valo
Taidan hypätä sekaan kunhan olen saanut jäljet raivattua alakerrasta ;DD
Walluun tuli ja leffa pyörimään, siitä on tämän kolmannen luukun loppu fiilikset tehty
Maarit
Suloinen pikku piparimaakari jo mukana touhussa! Kivoja kuvia.
VastaaPoistaHih, Artturi on kyllä sellainen sydämmen valloittaja , että
PoistaJa miten äkkiä on mennyt kokonainen vuosi
Hyvä idea laittaa talo kuvun alle piiloon, ei pölyynny ja houtus syödä ei ole niin suuri. Meillä leivotaan talo viikonloppuna, kertaalleen on jo leivottu, mutta ne piparit syötiin heti.
VastaaPoistaTämä piparitalo on syötävä joten se saa asustaa kuvun alla jouluun saakka. Viimevuotinen suuritalo kasattiin kuumaliimalla ;D ;d
PoistaMeillä nämä on kanssa jo toiset tai kolmannet piparit jotka on paistettu, mutta ne edelliset on jo päätyneet parempiin suihin ;D
Aivan ihania kuvia!!!
VastaaPoistaMikä tunnelma niistä välittyykään....olen ihan haltioissani kodistanne...:)
Oih, ja kiitos kovasti ;D Tunnelma on kyllä katossa kun paljon porukkaa on koolla. Meitä on paljon ja meistä lähtee myös aika kova ääni hahaahehe
Poista