joulu

Kun kirjoitan tätä, jouluaatosta on kaksi päivää.

Tähän jouluun on mahtunut Iloa, naurua ja mieletön määrä onnentunteita.

Joulu oli tänäkin vuonna täydellisen epätäydellinen. Lähes kaikki tehtiin taas viime tingassa ja moni asia joita suuniteltiin, jäi tekemättä kokonaan. Joulu tuli kuitenkin kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta ! ( näistä kuvista vasta huomasin, että joulumekkokin unohtui silittää :)

Joulun odotukseen liittyy kiirettä, stressiä, valmistelua ja paljon muistamista. Kun samalla päivät lyhenee ja pimeyttä riittää, tuntuu, että tarve hiljentymiseen on entistäkin suurempi.
Kun kaikki on vihdoin valmista julistamme joulurauhan ja suorittaminen vaihtuu nautintoon. Kaiken touhuamisen jälkeen, on mahtavaa pysähtyä, sytyttää kynttilät ja kuunnella hiljaisuutta hetken, ennen muun perheen saapumista

Vuosi vuodelta joulu tulee helpommin, sillä pääpaino on siirtynyt lahjojen perässä juoksentelun sijaan tunnelman luomiseen ja syömiseen.  Toki tyttäret edelleen touhuavat lahjajuttuja pitkin syksyä ja olenkin jo muutamana vuotena ulkoistanut lahjojen hankinnan heille, joiden joulutunnelma tulee lahjojen hankinnasta lapsille. Kätevää, sillä inhoan kaupoissa juoksentelua yleensäkin, saatikka sitten jouluna jolloin siellä kaupoissa on muutama muukin ihminen....!

Vanhat lukijat saattavat muistaa viime jouluisen puurofarssin :) mies keitti puuronsa mikrossa ja minä jätin koko riisipuuron väliin mikrojutusta harmistuneena. Pienestä se on kiinni, hah !

No, viime joulusta viisastuneena hiippailin aattoaamuna kynttilöiden valaisemaan keittiöön jo kuuden maissa joulupuuron keittoon. Aamun hiljaisuudessa,  miehen vielä nukkuessa, koti tuoksui lämpimälle kinkulle, vasta keitetylle kahville, ruusuille ja hyasinteille. Parhautta !!

Joulu on siis tuoksunut höyryävälle riisipuurolle, täyttynyt lähimmäisten läsnäolosta, lasten riemusta, totaalisesta rentoutumisesta ja kasoista suklaata.

Ikimuistoisia ja rakkaudentäyteisiä hetkiä.

Onnellinen manteliyllärin saaja <3

Joulusuukkoja mistelinoksan alla <3

Joulu on ihana juhla, mutta kun sitä varten valmistaudutaan jo pitkin syksyä, niin mulle jouluähky tulee yleensä jo näin tapaninpäivänä.
Ruuat,  makoilu, suklaan syöminen ja telkkarin toljottaminenkin alkaa jo kyllästyttää. Alan kaivata jo muutakin toimintaa kuin pelkkää lorvimista :D

Koristeetkin olen joinakin vuosina kantanut vinttiin jo Tapaninpäivänä, mutta ihme kyllä, ne ei vielä kyllästytä lainkaan...joten ne jääköön vielä muistuttamaan joulusta....

Huomenna alkaa arki ja sen myötä uudet kujeet !

Näihin kuviin ja tunnelmiin

Ihanan rentoa Tapaninpäivän iltaa ja synttärionnittelut enolleni, Tapanille,  pus <3