syksy

Näinköhän se menee, että käsillä oleva vuodenaika on aina kuitenkin se kaikkein paras ?

Kesällä tuntuu että se on ihmisen parasta aikaa, mutta syksyn tullen sitä huokailee metsässä, että kyllä syksy on ihanin vuodenaika...

Taidan kuitenkin olla syksyn lapsi, sillä rakastan kaikista vuodenajoista eniten juurikin syksyä. Silloin olen virkeimmilläni ja jaksaminen on aivan eri luokkaa kun kesäkuumalla, vaikka lämmöstä tykkäänkin.

Entäpä syksyn värit, maut, ruska ja jopa ikkunaan rapiseva sade. Oijoi ! Siitä kaikesta saa energiaa pitkän talven varalle !

Syksyllä on ihana viettää juhlia ja koko syksyn odotetuin juhla onkin koko perheen rapujuhla, jossa ilmojen salliessa katetaan pitkä pöytä pihalle ja illantullen sytytetään lyhdyt palamaan. Tänä vuonna näytti aamulla, ja vielä päivälläkin kovin sateiselta joten pöytä katettiin sisälle. Illalla kuitenkin aurinko paistoi eikä tietoakaan sateesta, mutta jäätiin kuitenkin sisälle syömään.

Kerran syksyssä näkee koko poppoota samanaikaisesti. Se on harvinaista herkkua nykyään.

Eilen illalla oli tunnelmalliset kynttiläillalliset siskon luona. Ei kuitenkaan Hyacintin tapaan :) Siinähän rouva Bucket harrastaa kaikkien kammoamia kynttiläillallisia.....Ehei todellakaan, vaan erittäin lämminhenkiset illanistujaiset joihin äiti oli tehnyt ruuat ja sisko jälkiruuat.

Äidin ruuat on aina parhaita.

 

 Kamera oli kyllä mukana mutta unohui kassiin ja siitä syystä nämä puhelimella räpsityt kuvat eivät tuo oikeutta sille upealle tunnelmalle joka siskon luona vallitsi 

 

Tänä aamuna satoi vettä kun herättiin ja melkein jo ilakoin, että no tänäänpä se on rästihommien vuoro. Mitä vielä...samantien kun sade taukosi hetkeksi niin suunnattiin Onnin kanssa metsään. Sieniä koetettiin kovasti etsiä, ja kyllähän me muutama kanttarelli pitkän haahuilun jälkeen löydettiinkin. Yhden kastikkeen verran, eli ihan riittävästi meille.

Kotiinpäin lähtiessä saatiin vielä oikein kunnon sadekuuro niskaamme

Kanttarellipastaa ja jälkkäriksi, mitäpä sitä näin syksyllä muuta kuin omena-kaurapaistosta

Näiden makujen jälkeen ei muuta voi todeta kuin että, oispa aina syksy !

******

Mitäpä muuta sitä on näiden hiljaisten blogiviikkojen aikana tapahtunut ?

No eipä paljoa muuta kuin maalaamista vain. 

Joulukortit on saatu painoon kuukauden myöhästymisen jälkeen. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Mulla meni siellä raksahommissa niin pitkään että kaikki omat työt jäivät tekemättä ja niitä olen nyt koettanut tehdä oikein urakalla, sillä ensiviikonloppuna alkaa monen viikonlopun messuhommelit ja silloin kyllä pitäisi kaiken olla reerassa.

 

 Sellasia kuulumisia syksyyn <3

Kello käy ja pitää varmaan lopettaa tämä sekalainen sepustus.
Harvoin kun tänne kirjoittaa niin asiaa tuntuu olevan niin paljon että ajatukset haahuilee, eikä koko jutusta taida löytyä sitä punaista lankaa, ja kuviakin tuntuu aina vaan löytyvän lisää vaikka kamera yhä harvemmin käytössä.

No, hyvää lauantai-iltaa nyt kuitenkin kaikille. Minä taidan nostaa jalat sohvalle ja katsoa hyvän leffan  :D